Kylliksi kyhnytystä

Onnea on...turvallinen kaverikoira

Kyllä on kylliksi kyhynytetty tässä talossa. Koitti se tällaisekki ajat meille..vaikka onhan tuota kyhynätty ennenki...silloin muinoin, vuonna -99 taikka läheisesti tuohon aikaan liittyen oli se Oliverin kyhynytys ajankohtaista. Se oli rajua ja se kesti pitkään. Siinä oli monenlaista ongelmata, voi kauhia...onneksi sille syy löyty, se oli se sieni. Poikaparka sen jostain mettästä nappas jalakansa haavaan, ja niin tuo houkka pääsi yleistymään. Ja vuosia sen kans taajottiinki. Vaan viimein löyty rohto, ku vikaki selevis. 

Mutta että mikä helekatin kyhynytys tämä nyt sitten on..se tuli tuon pienen ihmeen myötä tähän taloon. Oli korvapunkit ensteksi tapetilla, sitten hilsepunkit ja mulla alako epäilyttämään, nottako tässä täitäki olis. Taikka jotaki näistä eellä mainituista. Ja kruununa kakussa, menin tyttöjä ruokkimaan häkkiin. Lauha päivä=ulkopäivä arktisilla koirilla. Niin äläs ollakkahan, Helinä kuluki karvareuhka kallellaan. No, heti siinä syynäämähän sitä korvaa, että mikä sielä kuhisee. Verillä oli korvanlehti ja ryysteessä korvat. No, korvalääkäriin sisälle sitten. Puhistusta ja turahutin Canofitet perään. Otita-Para purkinki väänsin auki, että pitänee seki sitten vissihin ottaa käyttöhön. Ja perjantainen koiranpissittäjä, virallinen valvoja Virpi totesi tänään, että kyllä ne sinun koirat kynsii vieläki...ja tämänhän minä toki tiesinki...kynsii ne. Vähän liikaa. Vaan jos ne on täitä, niinku kohtaki mahollista seki, koska näitä on kuulemma tavattu, niin vaikka ne olis kuolleet, niin niistä jää vielä kutinoita nahkalle, että olisko tämä semmosta jäläkimaininkia. En tiiä, mutta hermot kohta menee. Aattelin tuosta Pietan vaaliasta kuonosta, että kohtako sillä anemia on, ja sehän tarkoittais sitä, että sillä on ollu kunnon verenimijöitten hyökkäys...

Tänään aloin funtsimaan, että miten teen jatkohäätöjen suhteen. Pietalle paukasen huomena Strongholdin, se on selevä se, ja jos laskisin että muu sakki olis vajaat 3 viikkoa Bayvanticin voimalla turvassa ens tiistaihin asti, ku vien Pietan rokotuksille ja tehään jatkosuunnitelmat..sillon on Pieta saanu Advocate x 1 ja Stronghold x 2. Ja jos vielä sillonki kutiseen, niin ohan se ihime! Voi hemmetti, mikä show tästä tulikaan. Olen pessy koirien petivaatteet ja vehkeet, mutta täytynee huomena vielä toistaa sama. Tästä tuli ihan saakelillinen urakka. Ei ole tarttenu tänä vuonna palijon muuta surra ku tätä kyhynytystä ja tätä paskaa jalakaa, nilikkaa. 

Näjesse, ku tässä tekstiä keherätessä nousee käyräkki korkialle, eikä ne ole niitä onnen käyriä, vaan ihan ovat muunlaisia. Mutta yhtä kaikki, pentu on tosi tosi ihana ja jees, mutta opintomatkalla ollaan, ja tiellä on kuoppia... 

Oih, sitä onnen päivää, ku mulla on jalaka kunnossa ja koiralaumalla on ihot kunnossa, eikä kellään kynsitä ja kaikki on terveitä...vaan kaakana saattavat olla net ajat, molemmissa suhteissa. 

Pitänee miettiä sitten muuten tuota koiran pesuaki, koko sakki samaan soikkoon, samaan myrkkyyn kylypömähän...hmmm..huoh ja voih!

Pikku-Pietaa muutaman kuvan verran