Kuka olen?

Elina Niemelä ja Rottrobis Amazing Bo

Olen Elina Niemelä ja koirahullu. Ollut sitä ikäni, eikä tälle loppua näy. Lapsesta asti olen koirien kanssa puuhastellut ja ne ovat tehneet elämässäni sisarusten virkaa, koska olen ainokainen lapsi. Kaikki lapsuuteni koirat olivat metsästyskoiria, mutta kun olen itse päässyt suorittamaan aikuisena rotuvalintoja on koirajoukko kasattu erilaisista koirista. Huskyjä meillä on ollut Peace, Love, Zaivi, Cahpe, ja nykyisin elossa vielä Pihka ja Oliver. Rottweilereita on ollut Taavi ja Onni ennen Ottoa. Kotoani löytyy sitten hirvenmetsästykseen karjalankarhukoira, jämtlanninpystykorva, länsisiperianlaikoja sekä suomenpystykorvia. Meidän Helinän äiti Lina ja mummo Iita.
Koira-ammatiltani olen LINT-tuomari, ja tulevaisuudessa kunhan ensin on Helinän kanssa päästy kokeissa vähän esikoulua korkeammalle, on tarkoitus alkaa tuota ammattia harjoittamaan. Syksyisin on tuo hirvenmetsästys täyttänyt kaiken irtoavan vapaa-ajan, eikä taida tulevakaan syksy poikkeusta tehdä. Oton kanssa on tarkoitus ihan oikeasti edetä kotielämää kauemmas, eli jos vain suinkin, niin jonkinlaisia tuloksia sielläkin saada kokeiden suhteen. Näyttelyitä tietysti harrastetaan aina, kun siihen on mahdollisuus. Niissä ei kuitenkaan mainittavaa ole vielä saavutettu, jos ei kokemusta lasketa.
Koira-ammatti oli siis tuo LINT-tuomari, mutta leiväntuoja ammattini on sairaanhoitaja. Olen siinä ammatissa vielä tuore "tekijä", mutta toivon että nautin tästä työstä yhtä paljon vielä kymmenenkin vuoden päästä, kuin nyt.
Meidän talon/tilan nimi on KOIRAMÄKI. Sen saimme itse valita, kun tästä lohkottiin määräalaa, ja nimen päättäminen kävi helposti: pihamme on tasavaa maata, mutta siellä missä on koirien tarhat on pieni kumpare, mäki...siitä tuli sitten koiramäki. Kiinteistövero läheteään siis koiramäen tilalle. Siitä myöskin nimi blogilleni, tosin näyttää olevan suosiossa niin monella muullakin. Kanssani täällä Koiramäellä asuu tytär ja mies, jotka ovat myös kyynärpäitä myöten tässä koiramaisessa sopassa, josta ei karvat lopu, eikä meteli hiljene. Mutta tässä on hyvä olla.