Syksy tulee

Ku koulut alako. Vaikka eipä sitä viime viikon kelistä vielä huomannu tuota syksyn tuloa. Koko viikon oli niin lämmin ja kesäinen ilma, että minäki uin muutamana päivänä, ja parahaana päivänä jopa kaks kertaa. Otto oli uimassa, ja se ui ensmäistä kertaa semmosta pitempää matkaa. Ei se mikään hengenpelastaja koira ole kyllä, vaan pikemminkin päinvastoin...se onneton ku ui kohti, niin ensimmäinen tunne oli, että se hukuttaa minut. Sitten alko semmonen kummallinen polskiminen etutassuilla, varmaan siinä vaiheessa, ku takajalkojen alta katosi maa, ja perä alkoi vajota. Sitten se kierteli, ku hai ihmisten ympärillä. Minua se yritti pelastaa siten, että yritti saada kiinni aina jostain, esim. korvasta...hassu heikki! Mutta pääasia oli, että koira ui.

Lenkkeilty viime viikolla on kovasti. Hölkkää ja kävelyä. Virpin ja sen valkoturkkien kans on käyty usiampana aamuna vaarassa lenkillä. Yhtenä aamuna kävi niin, että Otto sai hyökkääjän kimppuun. Siellä oli semmoinen kesävieras koira mustikassa, joka sutaski sitten kimppuun. Tietysti Otolle, koskapa oli tuota uros ittekki. Ei onneksi mitään paikttavaa saanu aikaan. 

Verijälkeä olen Otolle tehny. Hyvin se ajaa sitä, ei voi moittia. Ja jos Otto olis pystykorva, ja oravat linnun asemassa, niin sille olis tullu puustalöytö, joka oliski hyvä homma se. Nimittäin lenkin lomassa haisto puusta oravan, joka ensin juoksi tien poikki.

Koululainen ja turvamies

Nappulalla alko koulu viikko sitten. Otto kävi saattelemassa sen ekana aamuna, ja hiukan se jäi ihmettelemään, että ensin tuli iso auto, ja sitten hävis Anni...mitä ihmettä? Luulin jo, että jätkä lähtee bussin perään juoksemaan, mutta onneksi ei kuitenkaan.Ja koko päivän se ootti ja ihmetteli, missä Anni on.

Kävin lauantaina piikin poistossa sormesta. Olihan siellä jykevä piikki, olin kuvitellu sen ainaki 5 x pienemmäksi, siis ohuemmaksi. Pituus oli varmaan ihan realistinen, noin 3-4 cm. Ja ai hitsi, se kävi kipeää, ku veti sen ulos, mutta vielä kipeämpää se kävi tunti sen jälkeen...auts! Panacodia on siis napsittu, eilenki illalla vielä. Tänään ei enään, toistaiseksi ole tarvinnu. Sormi on turpea taas. Haava näyttää siistiltä, ei ole mitään erittäny, mutta aika tiukalla näyttää ompeleet olevan.

Peukku, ja poistettu piikki

Lievästi turpea

Meijän Pepe alkaa olla kyllä kans sillä- ja sillä rajalla. Kyllä sen peräpää on alkanut hoippumaan...täytyy varmaan syksyn päälle sekin päästä pois. Muutenhan tuo nyt vain on niin virkku poika, että aivan mahoton. Ruoka maistuu, eikä ole vielä laihtunukkaan pahemmin, jos yhtään. Mutta jäykistyy...en tiiä, jos sitä joka päivä pienesti liikuttais, auttaisko asiaan, vai pahentaisko? Se pihalla kuppaa omiaan, ja liikkuu siinä, minkä liikkuu, mutta ehkä hieronta ja liikuttelu vielä tekis papalle terää....sitäki sitä tässä pitää alkaa pohtimaan, se vastaa hermoon moinen. Sen päivän päättäminen, että koska ja missä? Arrgggh! Mutta EI VIELÄ! Pepe ei vielä ole menossa mihinkään! Piste!

Sunnuntaina on näytelmäkerho Roissa. Ryhmis, johon Rotiskot saa osallistua. Otto on kehässään kolmas arvosteltava koira, joka minun laskuissa meinaa sitä, että siellä on vähintään 3 JUNnu urosta. Ja Otto siis harppoo niistä kolmantena...saahan sitä varmaan taas yrittää jarrutella...Yllätys oli suuri, kun huomasimme, että siellä on lapsi&koira -kilpailu alle 10-vuotiaille lapsille. Anni ja Helinähän olivat heti sukkana menossa sinne...no, menkööt! Siinäpä se kokemus karttuu ja varttuu. Hyvää harjoittelua kummallekki!

Mulla tämä ällö heinänuha ei halua hellittää sitten yhtään.Nokka on tukossa, ja nyt tuo jo tuntuu kurkussaki, tieten lima valuu sinne, niin ärsyttää sitten.

Vanha poika lepää vaunussa

Yhdistelmä

Tuonne molskahti Otto, aivan uppeluksiin, kun vauhilla hönkäs...ja vettä tais olla koko paljon!

Niin, me ostettiin tuosta naapurista tuo asuntovaunu, aika silleen ex-tempore- ajatuksella. Mutta onhan se eri kiva vempele! Heitän tähän kuvan meijän ekasta reissusta. Käytiin ruottin puolella sillä. Ja oltiin yks yö. Kotiin sitten tultiinki jo siten, että klo 7 oltiin pihassa. Ei saatu kahvia keitettyä, niin siinä hopun lykkäs Sambolle ajaa kotiin.