Match show Muoniossa 17.5.2012

Niin sitä sitten ootettiin ja pelättiin sitä mätsäripäivää. Ja varsinki sitä sajetta, mikä vaani koko tapahtuman yllä. Aamusta alotettiin klo 8 homman purkittaminen ja tuntu että hopuksi homma väänty, ennen ku oltiin alottamisen rajalla.

HELINÄ BIS 3, Muonion match show 2012.

Kuitenkaan vettä ei satanu, pahemmin. Kaikki suju, vaikka ajoittain vähän takkus. Tulos oli hyvä kaikinpuolin, ja tavoite saavutettiin. Mulla oli Helinä ja Otto osallistumassa. Sekä Anni lapsi ja koira kisaan, Helinän kans. He olivat 3. sijalla. Helinän kans saatiin sininen nauha ja Oton kans punainen. Otto oli niin vauhissa, etten meinannu perässä pysyä. Ehin sen juuri saaha autosta ulos, ku oli jo kehävuoro. Niin sitten mennä reutuutettiin homma läpi. Helinä valittiin sinisten 1. sijalle, vaikka ujostutti taas niin vietävästi. Otto ei sijoittnu punasissa. Lopputulos oli mainio, nimittäin Helinä oli BIS 3. Loistohomma! Anna-Maija ja Pepi voitti, niin arvasinki, vaikka sitä seku kiusasinki, että me Oton kans voitetaan se. Mutta voittonsa ansaittivat, Onnea Annukka ja Pepi!

Match show, Muoniossa kaikki BIS sijoittuneet, Pepi, Rilla, Helinä, Uuno ja Mosse.

Otto jaksaa vakuuttaa minut suurella älyllä ja osaamisella ja vähäisellä opettamisella. Uskoisin, että jos minä vain osaisin kouluttaa sitä paremmin, niin sen kans saattais saavuttaa vaikka mitä. Mutta mulla on vaikia tuo yksin tekeminen, kun en osaa niitä asioita, mitä haluaisin koiralle opettaa. Toivoisin, että alettais koirakoulua harjottelemaan täällä meilläki päin. Otto on ehottomasti meijän tähänastisista rotikoista aivan eri välkky. En tienny niitten olevan tuommosia. Kun taas Helinä, tuo välkky toisesta päästä eilen aiheutti sen, että jo kohta kinttaita suunnittelemaan. Karkasi halavatun otus. Häkistä!!!! Eikä tietenkään antanu kiinni, ei meille. Vaikka lähellä kävi ja näköjä oli koko ajan. Voi että keitti. Mutta sitten ku luovutettiin ja tultiin kotiin todeten, että tulee jos tulee, kiinni ei sitä saada. Niin eräs naapureistamme toi sen kotipihalle autolla, ja neiti etupenkillä. Se oli menny niille eteiseen, ku oli sahaillu siellä jotain. No, loppu hyvin kaikki hyvin, mutta kyllä keitti, voi hyvä tavaton.

Otto, viisas rotikkani

Tässä on käsileikkoon pari viikkoa aikaa. En tiiä mistä johtuu, mutta nykyään sormi on niin kipeä, että päälimmäisenä mielessä. En tiiä onko niin, että se vain menee huonommaksi koko ajan, vai onko niin, että nyt minun mielellä on lupa luvouttaa, koska nyt on leikkasaikaki selvillä. Odotan suuria, tämä ei ole oikia peukalo. Ei tämän kans voi tehä mitään kunnolla. Aggrafeja otin tänään potilaan jalasta, ja voi pojat sitä särkyä, mikä siitä tuli.
Torstaina on sitten tuo maksalääkärin vuoro. Saa nähä, mikä on ajatus...ajattelin kysyä, että onko vaaraa, että kyse on jostain muusta kuin FNH:sta, kun aina sanotaan, että tod. näköisemmin se on FNH, mutta hemmetti, jos ei se ookkaan, vaan joku ihan oikia tappava kasvain...hoksin justiin, että voihan sitä panikoija tätäki, vaikka harvemmin panikoin mitään tämmösiä terveysjuttuja, tulee mikä tulee, vaikka tekis kipiää.
Ja sitten vähän parempiin uutisiin, perjantaina valmistun erikoistumisopinnoistani, eikä numerokkaan ole pahimmasta päästä. Ei nyt 5 keskiarvoa ole, mutta just sitä, mihin olen itte pyrkiny, eli töitä teheny, eli ei aivan 100 % panostusta ole mulla ollu tänä vuonna tarjota. Mutta muuten olen erittäin tyytyväinen! Hip hei! Taas on jotain saavutettuna tämän ihanan ammatin ja ammattitaidon edistämiseksi.
Ja lopuksi kuvia...