Kilinä, kolina, Helinä

Otto ja Helinä köydenvedossa

Sampo ja Helinä

Helinän nuotiokontakti. 10 metrin päästä mennään nuotiosta ohi, ei pysähytä.

Helinä on reipas tyttö. Se tyttö ku pääsee mettään, niin sitä vauhin hurmaa. Voi pojat! Se tyttö vilahtaa ku pikkunen kettu, häntä suorana. On sillä hakemisen riemua, kyllä sitä ilokseen seuraa. Oiva mimmi, kerrassaan. Se ei väsy vähällä, tai ei ainakaan anna periksi. Ei se jää nuotiolle makkaraa paistamaan, se juoksee ohi ja jatkaa touhotustaan.

Täh, kuka soutaa? Otto on vahti.

Otto

 

Murrr, missä ja kuka?

Viikonloppu oli taas mettän täyteistä touhua. Lauantai alako taas, kuinkas muuten ku aamukettuilulla. Lauma ukkoja ja minä kokoonnuttiin taas yhteen ja siinä kevyet aamuväännöt otettiin. Siinä itte kukanenki voi miettiä, mitä kannattaa tehä ja mitä jättää kertomatta...niistä aina puhutaan siihen saakka, että seuraava tekee jotain, mistä voi vääntää legendaa seuraavaan töppiin saakka. Aamuihin kuuluu aina myöskin vitsit, joista vastaa Pena. SS ja TH kinaavat keskenään, toinen muistaa ja toinen on muistavinaan. Ja kaikki kuitenkin lopulta kääntyy siihen, kun SS viimeksi eksy, eikä pysyny sielä, missä sen piti, ja SS puolustautuu ettei ollut eksyksissä, koska löysi kotiin. Sitten korvennetaan makkaraa ja mietitään, kuka menee ja mihin menee ja kenen kyytissä ja jää mihin, ja lopuksi muistutus, haje paikka jossa puhelin kuuluu. Niine hyvineen häviää joukot mettään. Osa jää passiin, tinkaamaan keskenään ja tulistelemaan. Minä yleensä aina isäni matkaan marssimaan pitkin maita ja mantuja, ja koirat tietysti. Lauantaina käveltiin reilut 10 km. Elämäni toisen kerran olisin pyörähtäny, mutta en ollu onneksi suunnasta vastaava. Olis tullu tehtyä SS:t. Sunnuntaina sama kuvio toistuu, jaa mutta ei aivan. Me tultiin kokoontumispaikalle ensmäsenä meijän sakista, siinä riitti ihmettelemistä. Häässä piti lähtiä kotua ja se on aina vaarallista. Aamukettuilujen jäläkehen lähettiin taas mettähän, ja ku oli jonku matkaa kävelty, eikä enään palata kehannu tajusin, että astmaliitto suosittaa, että piä Ventolinet mukana, jos meinaat juoksemaan ruveta. Enkä minä pitäny. Voi pehvan suti. Ei muuta ku soita ja tilaa, pyyvä ja anele ja niin sain minä Ventolinet ja alako henki kulukia.Ja saalistaki saatiin, taikka en se minä ollu, joka liipasinta paino, vaan tältä minut pelasti juuriki tuo elämän lääke. Taas meni päivä laukkoissa. Kunto kasvais kohisten, jos ei olis arkipäivät välissä. Ja ku ukot lähti nylykemään, mentiin me muut järven päähän makkaran paistoon ja retkelle. Aivan ku tuota raitista ilimaa, ei jo muutenki tarpeeksi sais. Päivän kolmannet nuotiot piti päästä tekemään.

Sumu laskeutuu Hiacen ylle

Maanantaina oli eläintohtoripäivä. Lina on ollu alavireinen. Ei sillä kuumetta ole ollu, eikä siis tod.näköisesti kohtutulehustakaan, mutta jotaki outoa. Se vain nukkuu. Ei naura enään. Lina nimittäin osaa nauraa. No, niin kyörättiin Helinä ja Sampo rokotuksille ja Lintsi muuten tohtoriin. Ensin rokotettiin ja punnittiin. Sampo paino 25 kg, Helinä 8,7 kg (muistaakseni) ja Lina 11,3 kg. Helinä ja Sampo sai piikkinsä ja Lina diagnoosinsa, ja lääkkeensä. Valeraskaus ja Galastoppia. Ja eilenhän tuo jo houkka oli mettässä mukana. Oli kombimatkat kyseessä. Huvia ja hyötyä. Mettällä pystykorvien kanssa ja karpalon keruuta. Niin, ja tietenki niitä notskeja, kahaveita ja makkaroita. Ja vähemmän niitä karpaloita. Kilakoita linnunhaukkuja, tai noh, haukkuja, mutta tyhjää puuta, mutta hajua sitten kuitenki.

Luonnon tarjoamaa kauneutta

Tänäpäivänä sitten pääkaupunki seudun matkoja. Lapin pääkaupungin. Rovaniemellä isossa sairaalassa reissu. Ja ens perjantaina uuvelleen. Sinne tuli pikakomennus kotimatkalla, magneettikuviin.Häätyy lähtiä, vaikka vähän jännittääki. En tykkää koneesta, enkä aiheesta.
Plus vielä seki, että tämä syysloma oli nyt tässä. Mikä loma? Plääh, väsymys, se vain jatkuu. Mutta vissiin seki kuuluu kuvioon. Katotahan, mikä tästä tulee.

Turkinpippuripurkkaa, Carmolis-pastillia ja tavis-Jenkkiä. Tarkoitus oli vain selvittää, paljonko purkkapussiin mahtuu purkkaa.

Ja lopuksi kuva purkkapussista, joka nostettiin ns.paperiroskiksesta, kosta tarkoitus oli selvittää, kuinka paljon painaa purkkapussi? No, siinä oli liimaantuneena yks turkinpippuripurkka, yks tavis ja yks Carmolis-pastilli.
Näihin tunnelmiin