Kasvattajakurssi hyväksytty

Johan on taas aikaa kulunu viime päivityksestä.... tuon eelimmäisen jäläkehen on sitten käyty rokotuksilla, ja Pietasta otettu näytteitä nahkasta ja korvasta, että pörrääkö joku? No, ei pörrää..korvaan uudet lääkkeet Easotic-tipat ja ne on käytetty 5 päivän ajan, ja nyt on korvat kunnossa. Eikä koirakaan raaputa yhtään poikkeavassa määrin korviansa. Ruoka vaihettiin Brit Care jotain tosi sensitiivistä ja lohiöljyä lisäksi. Ja nyt on alkanu karva vähän kiiltämähän, eikä tosiaan kutita, eikä sutita. 

Huh, nyt on niin masentunu mieliala, ettei oikein tunnu irtoavan nämä koirailot ollenkaan...mutta yritetäänpä vielä..

Kasvattajakurssille sitten viimein ängettiin tuon siipan kanssa. Hyväksytysti suoritettiin, yks virhe mulla ja seki oli kyllä niin höpsö homma, että vaikka tiesin ajan tarkkaan, mutta se haarukka, mikä olis pitäny valita meni mönkään..mutta sillä ei ole väliä, todistus saatiin. Samoin kävi siipallekki. Löysin koirakansioista vuojelta -96 täytetyn kennelnimianomuksen, jonka oli koiranhampaat käyny reijittämässä nurkasta ja palanki oli ottaneet...eikä se koskaan päässy kennlliittoon asti. No, nyppähän on istuttu kaks päivää ja kuunneltu kunnailalla luennot läpi ja tentistä selvitty ja ehkä sieltä jotain tuli opittuaki, vaikka 99 % oli täysin tuttua kauraa, nuo opitut asiat liittyi koiran rakenteeseen.

Otolla on jalassa pikku haava, siis oli, joka sitten alako vaivaamaan, se alko nuolemaan sitä, ja homma levis, vaivaksi asti..yritin vaikka millä putsata, mutta eihän se auttanu. Soitin sitten eläinlääkärille ja saatiin Kefexinit sitten siihen nälkään. Nyt näyttää jo paremmalta. Hassua, että koiralle annetaan huomattavasti suurempi määrä ko.lääkettä, ku ihmiselle, vaikka sillä olis pahempiki tilanne. 

Pieta on ruvennu karkailemaan pihalta, livahtaa aijan rakosesta. Onneksi ei kuitenkaan ole tielle tunkenu ittiänsä, vaan kuuhaa tuossa pihalla ja Otto tulee yleensä aina juoruamaan, ku Pieta häipyy alueelta..Otto raapii ovea. Fiksu poika.

Yhen kerran on käyty näyttelyreeneissä. Pietan kanssa vain möllisteltiin, ei mitään ihmeitä tehty..kunhan katottiin isompia koiria ja ihmeteltiin turvallisesti sylkyssä tai jaloissa, mitä lähellä tapahtu. Siellä oli pikku-ukko, Hugo, tolleriki mukana. Se oli paljon reippaampi luonne, vaikka onki pari viikkoa nuorempi.

Aamusin olemma käyny ulkoilemassa Oton ja Pietan kans, ku ne on jääneet sitten yksin sisälle työajaksi..yhtenä päivänä oli luettu tutkivaa hoitotiedettä oikein suurennuslasilla, palasia sielä täälä. Harjoteltu uimahyppyjä vesikuppiin, kukkamultia vaihettu jne....leikkisää, sanoisinko jopa.

Välillä on aivan pissatonta, mutta välillä on liraus päässy..

No, kevät tulee ja hanget hohtaa, sittenpä on aikaa hiihellä päivät pitkät! Ja keskittyä olennaiseen, koiriin! 

Eli kaipa kaikella todella on tarkoituksensa....

Pellon match show helmikuu 2013

Jännittynein mielin lähimmä eilen aamusta Pelloon mätsäriin. Mukaan otettiin Otto ja Helinä ja heille handlerit, mies ja lapsi. Vähän semmosta sinkkurointia oli isännällä esittämiseen liittyen, mutta niin se suostu kuitenki...tai en minä ees kysyny, ilimotin vain. 

Helinä Pellon mätsärissä 3.2.2013

Koiria oli paikalla aika kivasti ja varsinki noita punanahkoja, haukku kuulu...ja mikäpä se pystykorvan työ muuta on ku haukkua. Kehiä oli kolme ja kolme oli tuomareitaki. Kilpailu vietiin läpi parikilpailuna: sininen/punanen. Helinä oli tulessa ensimmäisenä..tuomari katteli ja moitti takakulmauksia suoraksi ja takajalkoja kierteiseksi. Sanoipa kuitenki, että antais mieluusti molemmille punasen, mutta kuitenki toiselle täytyy sininen antaa, niin sen sai Helinä. Sitten äkkiä käytiin lapsi & koira kilpailussa. Siellä sijoitus oli hienosti 4. ruusukkeen saivat, karkkipussin, Royal Caninin -kalenterin ja puruluita, jotka Helinä varasti jo hyvissä ajoin maasta...se on pystykorvan maailma vähän erilainen, ku muitten koirien. Muistelen joulukuun Messari näyttelyä, jossa BIS -kisassa ollu pystykorva palkintopallilla alko järsiä palkintoaan, ku muut koirat seiso ku kivisotilaat järjestyksessä. Ei ole heleppo esitettävä tuo pystykorva. 

Otto kilipaili sitten viimesenä ja oli yksin kehässä. Sai tuo punasen kyllä, mutta muuten oli heikko esitys tuomarilta...kaikkia muita koiria katto pitkään ja hartaasti, Ottoa vähän hipasi, eikä tuo tainnu juoksuttaa ku yhen ringin, jos sitäkään...ja se siitä. No, sitten tuli sinisten kehä..Helinälle iski masennus, häntä laski, eikä toki tuomari sitä vilkassukkaan, ja ei muuta ko kartanolle kehästä. Mutta sitten tuli punasten vuoro. Koiria oli kehässä kivasti, mutta tuomaripa oliki niin katala, ettei vilkassu kertaakaan, siis ei ees sitä yhtä kertaa Ottoa! Se oli jo hävintöntä! Sami, joka on pitkämielinen monessaki suhteessa, varsinki minuhun verrattuna sano, että hällä alko niin rassaamaan, että kohta lähti kehästä kävelemään ulos kesken kaiken. Ei ole minusta reilua peliä, ettei tuomari ees katto. Kaikki täytyy huomioija, vaikka olis mielessään päättäny kenestä koirasta tykkää eniten ja kuka voittaa...mutta tuommonen kerrassaan harmittaa niin paljon, ku kuitenki samanlaiset osallistumismaksut ollaan kaikki maksettu...plääh! Mutta hyvääki tässä oli...KOKEMUSTA ennen kaikkea esittäjille, ja kyllähän tuo mies selvitti homman suhteellisen hienosti, ei se ole silimät kiini kattonu minun laukkomisia kehässä. Helinä ja tylleröinen ovat jo tosi hienosti esiintyvä parivaljakko, se aiheuttaa minussa suurta ylpeyttä! Kerrassaan vain niin hyvä pari! 

Otto ja miehen puolikkaan ensiesiintyminen kehässä

No, näistä ei kuitenkaan semmosta maailman suurin pettymystä ole aiheutunu. On kuitenki monta hyvää mätsäriä ollu taustalla ja pystykorvakko on saanu sen sertinki, niin näillä kyllä jaksaa...ja kun ei kummempaa menestystä ole tullu, täytyy olla onnellinen näistä vähäisistä saavutuksista. Eikä koiristakaan yksikään ole sellainen, joka olisi katseenvangitsija, eli ei mikään upea ilmestys, vaan ihan tavallisia koiria..mutta niin ihania ja minun elämän suuria ihmeitä, kuten tuo lapsikin...

Pieta se on eilen täyttäny 3 kuukautta. Otettiin pari kuvaa, hät näppää malliin..

Huomenna mennään sitten ekaa rokotusta hakemaan..samalla tulee myös kutinat syyniin. Katsotaan, kuin käy...nyt näyttää kyllä kutinat oikeasti rauhoitteen, toivottavasti tämä ei vain ole tyyntä myrskyn edellä.

Pieta 3 kk, sekä osallistuja Otto-herkun toivossa

...jotta kuulisin sinut paremmin...Pietan korvat.